Itsenäisyys

Mielipidekirjoitus itsenäisyyspäivän tunnelmissa, 3.12.2007

agronomi Jukka Tuori ,Suodenniemellä syntynyt ja kasvanut

Itsenäisyys on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, halua kuulua johonkin ryhmään.

Huomasin tämän voimakkaan tahdon Suodenniemen urheilutalolla sunnuntaina suurjuhlassa, jossa julkaistiin maisteri Sakari Jankkarin kokoama ja kirjoittama laaja veteraanikirja. Suuri urheilutalo oli täynnä paikkakuntalaisia ja Suodenniemellä syntyneitä. Lämminhenkisyys osanottajien välillä välittyi jo tungoksessa vaatenaulakoille. Todella iäkkäitä sotaveteraaneja ja liukkaasti liikkuvia ala-asteikäisiä nuoria törmäili toisiinsa. Suurten ikäluokkien edustajista oli merkittävä osa juhlan järjestelytehtävissä. Kaikki juhlan yksityiskohdat oli mietitty ja toteutettiin upeasti. Kutsuvieraana tunsi todella odotetuksi osanottajaksi.

Mutta mitä urheilutalolla oikein juhlittiin?

Toki kutsussa oli selvästi mainittu, että juhlimme yhdessä Suomen itsenäisyyden 90 vuotta ja maksamme kunniavelkaa talvi- ja jatkosotien veteraaneille ja lotille juhlassa julkaistavan kirjan muodossa. Myös todettiin, että vietämme kotiseutujuhlaa. Kaikesta jota saimme kokea, kuula ja nähdä huokui suodenniemeläisten yhteiset onnistumiset ja menetykset. Yhteisöllisyys oli vahvaa. Ystävällisiä katseita oli joka puolella ja pienikin ohjelmanumero sai raikuvat aplodit.

Vaikka ohjelma koostui itsenäisyyspäivän sanomasta ja veteraanikirjan esittelystä, jonka vuorineuvos Sakari Mikkola totesi muuten olevan mittavin teos, minkä hän on lukenut, oli tunnelmaan latautunut haikeutta.

Yhteisön sanaton viesti oli vahva!

Kukaan sitä ei sanonut, mutta Suodenniemen kunnan lakkauttamista surtiin yhdessä. Vaikka uudet isännät, Vammalan kaupungin johtajat olivat puheineen paikalla, he istuivat rivimiehinä salin keskivaiheilla. Suodenniemeläiset tekivät yhdessä surutyötä. Sille oli nyt juhlava, otollinen mahdollisuus. Taloudellisin perustein pieniä yhteisöjä keskuskuntiin liittävät poliitikot ja virkamiehet eivät ole ottaneet huomioon kuntalaisten yhteistä identiteettiä. Samat poliitikot ja johtavat virkamiehet puhuvat kyllä ihmisten pahoinvoinnista hyvinvointivaltiossamme. Ihmisten yhteisöllisyyden tarve kotiseutuunsa tulisi huomioida, kun Suomenkuntakarttaa rusikoidaan. Itävallassa on pienetkin kunnat säilytetty juuri ihmisten viihtyvyyden, identiteetin vuoksi. Yhteiskunnan palvelut hoidetaansiellä maakuntatasolla ja kunnanjohtaja toimii kulttuuri- ja elinkeino- asiamiehenä kuntalaisten keskuudessa.